Ilmiöitä työstä

Ilmiöitä työstä -blogissa käsitellään työelämän ilmiöitä eri näkökulmista. Blogit ovat osa Work Up! -tapahtumakonseptia. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
11.9.2018 12.00

Etiikka tekoälyn suunnittelussa

ollila
Alussa oli data. Näin alkaa algoritmien luomiskertomus. Dataetiikka onkin yksi tekoälyn etiikan lukuisista alalajeista. 

Tekoälyn käyttämä data heijastaa ihmisten elämän moraalisia ongelmia: se sisältää ennakkoluuloja, ajattelun vääristymiä ja syrjinnän mekanismeja, joiden emme toivoisi päätyvän algoritmien osaksi. Yksi dataetiikan tutkimusalueista onkin algoritmien vinoumat. Jos vaikkapa rekrytoinnin apuna käytettävä algoritmi on puolueellinen, rekrytoinnissa ei päästä optimaaliseen tulokseen. Mitä on tehtävissä vinoumien korjaamiseksi? Dataetiikassa pohditaan myös, miten voidaan varjella yksityisyyttä. Entä kenen tulee omistaa ja hallita yksilöiden henkilökohtaista dataa? Mitä voi tapahtua, kun Big data ja Big brother kohtaavat ei-demokraattisten valtioiden hallinnossa?

Etiikka on keskeinen ohjenuora tulevaisuuden hyviä yhteiskuntia suunniteltaessa. Moraaliset arvostelmat ovat jälkijättöisiä, jos ne keskittyvät vain tapahtuneiden asioiden arviointiin. Nyt on aika harsia kokoon näkemys tekoälyn roolista paremman elämän toteuttamiseksi. On pantava merkille, että tekoäly voimistaa kykyämme tehdä asioita, joita muutenkin olemme tekemässä. Mitä trendejä haluamme voimistaa yhteiskunnissamme? Rahoittavatko valtiot ja yritykset tulevaisuudessa esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tekoälysovelluksia vai onko painopiste vaikkapa markkinoinnissa? Haluammeko käydä sotaa entistä tehokkaammin tekoälyn avulla? DARPA, Defense Advanced Research Projects Agency (Yhdysvaltain puolustusvoimien tutkimusyksikkö) on ollut keskeinen tekoälytutkimuksen rahoittaja. Se on avittanut monia rauhanomaisia hankkeita, mutta sen rooli kertoo jotakin tekoälyyn kohdistuvista odotuksista.

Kiina pyrkii tekoälyn johtomaaksi lähivuosikymmeninä ja investoi tekoälyhankkeisiin miljardeja. Miten esimerkiksi EU:n tasoinen sääntely toimii maailmassa, jossa vaikkapa Kiinan lainsäädäntö on sallivampaa kuin EU:ssa? Miten sovitamme yhteen kansallisen kilpailukyvyn ja globaalin etiikan vaatimukset? Yhtäältä haluamme hyötyä tekoälyn uusista innovaatioista; toisaalta haluamme turvata ihmisoikeudet ja vaalia ympäristöarvoja.

Suuri ja kiireellinen hoidettava asia on ihmisten elannon turvaaminen tekoälyn tuomassa työelämän muutoksessa. Kestää aikansa ennen kuin uusia koulutuspolkuja ja uutta työtä syntyy korvaamaan häviäviä työpaikkoja. Vastaako perustulo tai osallistumistulo tähän haasteeseen? Mitä ovat uudet merkityksellisen toiminnan muodot perinteisen palkkatyön tilalle? Teemmekö työmarkkinoilla vain sitä, mitä tekoälyltä jää tähteeksi vai pyrimmekö kehittämään kaikkia inhimillisiä kykyjä ja taitoja? Mitä alustatalouden nousu merkitsee työelämässä?

Tekoäly muuttaa maailmaa, sanotaan. Kuitenkin vain aidot toimijat voivat muuttaa asioita. Puhumme toimijan kaltaisesta tekoälystä, mutta ovatko autonomiset algoritmit toimijoita? Kenellä on moraalinen vastuu, kun algoritmit tekevät päätöksiä? Mikä on legaalisen ja moraalisen vastuun ero?

Tekoälyn kehitys pakottaa ajattelemaan uudestaan monia moraalisia ongelmia, jotka jätimme kesannolle. Tekoälyä pohtiessamme puhumme samalla ihmisyydestä, ja tekoälyä luodessamme luomme samalla tulevia itsejämme.

 Maija-Riitta Ollila 

 Filosofi, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila kirjoittaa kirjaa tekoälyn etiikasta. Hän luennoi erilaisista teknologian filosofiaan, neljänteen teolliseen vallankumoukseen ja ihmisyyden tulevaisuuteen liittyvistä aiheista. Ollila on mukana puhujana Work Up! -seminaarissa 14.9. 

banneri


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi