Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
23.1.2019 15.14

Isompi ja rohkeampi ajattelu

“Suomalainen johtaja on maanläheinen; hän ei pönötä eikä leuhki”, todettiin yhdeksi suomalaisen johtajuuden vahvuudeksi keväällä 2018 julkaistussa Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus -selvityksessä. Toisaalta, johtamisessa tällainen asenne voi johtaa turhan matalaan ambitiotasoon. 
Ulkomaille voi olla vaikea lähteä kehumaan omia tuotteita ja toimituskyvykkyyttä, eikä unelmia kasvateta kovin suureksi, jottei kapsahdeta katajaan. Tällaisella asenteella ei lennetä Marsiin eikä valloiteta globaaleja markkinoita. Miten me suomalaiset oppisimme ajattelemaan hieman rohkeammin? Tätä kysymystä pohdittiin kolmannessa ja toistaiseksi viimeisessä suomalaisen johtamisen työpajassa 17.1.2019.

Isosta ajattelustaan tunnettu Lauri Järvilehto muistutti alustuksessaan, ettei ihmisiä liikuta excelit vaan tarinat. Ensimmäinen askel isompaan ajatteluun on rohkea visioiden rakentaminen. Hän totesi, ettei visioon tarvitse suhtautua asiana, joka on pakko saavuttaa. Me suomalaiset ehkä turhan usein ajattelemme, että on huijaamista asettaa visio, jota ei alun perinkään ole tarkoitus saavuttaa. Olennaista on vision liikevoima. ”Kirkas visio saa meidät tekemään asioita, joita emme muuten tekisi”, Lauri kiteytti. Kirkas visio on se, mikä saa meidät nousemaan sängystä joka aamu. Se luo merkitystä tekemiselle. Vision täytyy olla ainoastaan tarpeeksi uskottava kyetäkseen liikuttamaan meitä. Ennen kaikkea sen täytyy olla merkityksellinen. Vision lähestyminen on täysin riippuvaista siitä, missä määrin mukana olevat ihmiset kokevat sen mielekkääksi, innostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. 

Esimerkin rohkeasta ajattelusta tarjosi MaaS Globalin tarina. Perustajat Sampo Hietanen ja Kaj Pyyhtiä oivalsivat, että vain harva ihminen haluaa omistaa auton tai istua nimenomaan junassa. Autoilun tai junailun taustalla on tarve liikkua paikasta toiseen. Tämä tarve voitaisiin tyydyttää sujuvamminkin, kuin se tällä hetkellä tyydytetään. Näin syntyi idea kaikki mahdolliset liikkumismuodot yhdistävästä kokonaispalvelusta. 

“Idea oli villi, mutta perustajat tajusivat heti, että joku tulee sen toteuttamaan joka tapauksessa ennen pitkää. Yhtä hyvin se voisi olla MaaS Global - joka silloin oli vielä nimeltään MaaS Finland”, Jarkko Jaakkola kertoo. MaaS tulee sanoista Mobility as a Service ja palvelun tuotenimi on Whim. Saman tien ymmärrettiin, ettei ole mitään järkeä pysytellä Helsingissä. Toimintamalli voidaan siirtää kaikkialle maailmaan, joten juuri näin on tehtävä. MaaSilaisia hirvitti, mutta he totesivat, ettei mitään suurta voi saavuttaa, jos tähtää pieneen. Siksi vision on oltava valtava. Tällä hetkellä Whim toimii Helsingin lisäksi Amsterdamissa, Antwerpissä ja West Midlandsissä, ja 100 seuraavaa kaupunkia on katsottu listalle. MaaS Global on nostanut tähän mennessä 24M€ rahoitusta, mikä kertoo siitä, että ideaan ja sen toteutuskyvykkyyteen uskotaan vahvasti. Tulevaisuudessa kaikki liikkumisvälineet lienevät yhteisessä käytössä, ja raja-aidat niiden käyttömahdollisuuksien välillä on poistettu.

MaaS Globalin rohkea tarina, josta varmasti kuulemme vielä lisää, on hyvä case-esimerkki suunnan asettamisesta visionääriselle jengalle heti kättelyssä. Mutta mitkä ovat taustalla olevat voimat ja toimintalogiikat, joista voisimme ammentaa oppeja? Yrityksen menestystä on vaikea ennustaa, sillä vaikka liiketoiminnan taustalla oleva idea olisi kuinka hyvä, on toteuttaminen yleensä monimutkaista. Menestykseen vaikuttaa moni asia, joka kovasta työstä huolimatta saattaa joskus olla sattuman varassa. Saatko rahoitusta, löydätkö oikeat yhteistyökumppanit, astutko markkinoille oikeaan aikaan jne. - pelissä on monta muuttujaa, jotka tekevät yleisestä määrittelystä hankalaa.

Asiaa voi lähestyä monelta eri näkökulmalta, mutta mielestämme hyvän yhteenvedon ovat tehneet pitkän linjan yrittäjät ja konsultit, Minter Dial ja Caleb Storkey kirjassaan “Futureproof". Isoa ja rohkeaa ajattelua seuraava jonkin muotoinen disruptio voidaan saavuttaa yhdistämällä oikeanlainen ajattelutapa tällä hetkellä vallalla oleviin muutosvoimiin.

Dialin ja Storkeyn mukaan tekemistä tulisi ohjata ennen kaikkea merkityksellisyys. Sitä tukemassa on hyvä olla laaja yhteistyöverkosto sekä jaettu ymmärrys vastuullisuudesta ja yhteisestä tarkoituksesta, niin organisaation sisällä kuin yhteistyökumppaneiden kesken. Sisäinen draivi ei kuitenkaan riitä, vaan on myös suunnattava katse ympäristöön: yritykset ympäri maailman joutuvat jatkuvasti uudelleenarvioimaan strategiaansa, työn tekemisen tapojaan ja jopa liiketoimintamalliaan. Syynä ovat maailmanlaajuiset muutosvoimat, jotka koskettavat myös Sinun liiketoimintaa: internet, älypuhelimet, pilvipalvelut, esineiden internet, tekoäly, massadatan analytiikka, lohkoketjut ja kryptovaluutat, lisääntynyt turvallisuuden tarve, 3D tulostus, itseohjautuvat ajoneuvot jne. Lista on pitkä ja monelle jo vanha virsi. 

Oleellista on kuitenkin se, että disruptiivisten innovaatioden tekemisessä ei useinkaan ole kyse vain uusien teknologioiden tai asiasisältöjen ymmärtämisestä, vaan ajattelutavan muutoksesta. Disruptiiviset innovaatiot syntyvät usein eri toimialojen rajapinnoissa, ja perustuvat ennen kaikkea uudenlaisten merkitysten antamiseen. Samoihin ajatuksiin päätyivät tilaisuudessa paikalla olevat työelämän asiantuntijat ja yritysten toimitusjohtajat. 

Tilaisuudessa käydystä keskustelusta olemme koostaneet viisi vinkkiä isomman ja rohkeamman ajattelun avaamiseen:

1. Kiinnostavia kombinaatiota etsiessä, kannatta keskittyä vahvuuksiin ja paikantaa erityisosaamisalueita, eli missä kukin mahdollisista kumppaneista on maailman paras?

2. Ideoinnissa keskeistä on innostus, positiivisuus, ratkaisukeskeisyys ja tietynlainen leikkisyys.

3. Visiota asettaessa on syytä muistaa, että jos tavoittelee pienempää, ei ole mahdollista saavuttaa suurempaa.

4. Visiota ei ole aina tarpeen saavuttaa, mutta se saa meidät tekemään asioita, joita emme muuten tulisi tehneeksi.

5. Jos idea on oikeasti hyvä, joku tulee sen toteuttamaan. Miksi se et olisi sinä?


Karoliina Jarenko & Nick Ahleskog, Filosofian Akatemia 

Lisää blogeja aiheesta: 

Nick Ahleskog - Matalahierarkkisuudesta kilpailuetu: 5 vinkkiä itseohjautuvuuden lisäämiseen 

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja