Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
7.5.2018 9.03

Kosteus hallintaan – luottamuksella rakentaen!

Itseluottamus ohjaa ammatillisia arvojärjestyksiä eli työn prioriteetteja. Hommista, joissa itsellä on hatara osaaminen, tulee siksi usein vähemmän tärkeitä ja arvokkaita. Miksipä tuollaisiin aikaansa kuluttamaan!

Kuuluuko rakentamisen kosteudenhallinta Suomessa hataran osaamisen hommiin, jota ei riittävästi arvosteta? Näin voisi päätellä, kun kuulostelee kosteusongelmia koskevaa keskustelua. Siinä vilisevät käyttökieltoon asetut homekoulut ja sisäilmaongelmista oirehtivat työntekijät.

Ratkaisua etsitään muun muassa kosteus- ja homevauriokorjauskoulutuksen pätevöitymisjärjestelmästä. Rakentamisen asiantuntijat sanovat, että rakenteiden sisälle tiivistynyttä kosteutta on lähes mahdotonta havaita ajoissa. Kosteusvaurioista voidaan päästä vain rakentamalla kuivaa, ei korjaamalla kosteaa.

Vuoden 2018 alusta astui voimaan ympäristöministeriön asetus (782/2017) rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta.  Asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja rakentamista mukaan lukien rakennuksen laajennus-, korjaus- ja muutostyöt sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutokset.

Asetus määrää nimeämään rakennushankkeille kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavan henkilön, ammattislangissa kosteuskoordinaattorin. Työtehoseura valmentaa ”Kosteuskoordinaattori-PRO” –koulutusohjelmassa rakentamisen asiantuntijoita kosteudenhallinnan koordinaatiotehtävään. 

Yhden valmistuvan rakennuksen takana on kymmeniä ammattilaisia. Jokaisen heistä pitäisi lunastaa rakennuksen kosteustekniseen toimivuuteen liittyvät odotukset, jotta voisimme luottaa asuvamme ja viettävämme aikaa kuivissa rakennuksissa. Kosteuskoordinaattorin haastava tehtävä on saada koko rakennusprojektista vastaava verkosto toimimaan niin, että lopputuloksena on luotettavasti kuiva rakennus. Koordinaattorin avuksi on laadittu kosteudenhallinnan toimintamalli ”Kuivaketju 10”. Se ohjaa kartoittamaan ja välttämään kymmenen keskeisintä kosteusriskiä.

Koska ihminen on tunteella käyvä olento, pelkkä tieto kosteusriskeistä tuskin tuottaa toimivaa kuivaketjua. Tieto muuttuu toiminnaksi vain, jos tiedolla on merkitystä kunkin yksilön tavoittelemien päämäärien sekä hänen arvokkaaksi ja laaduksi mieltämiensä asioiden suhteen. Kosteudenhallinnan tuhannen taalan kysymys on, miten varmistetaan se, että joka ikinen rakennusprojekteissa toimiva ammattilainen sitoutuu noudattamaan Kuivaketju 10:n toimintamallia ja loppukäyttäjätkin toimimaan rakennuksissa kuivuutta kunnioittaen.

Työtehoseura kannustaa kosteuskoordinaattoreita etsimään vastauksia rakennusteknisen toimivuuden lisäksi rakentamisen inhimillisestä ulottuvuudesta. Kuivaketju syntyy, kun rakennusprojektien ammattilaiset omaksuvat rakentamisen kosteudenhallinnan oman työnsä arvon ja laadun mittareihin. Kosteuskoordinaattori palvelee verkostoa niin, että kukaan ei jää yksin kosteudenhallinnan kinkkisissä kysymyksissä, vaan jokainen saa tarvittavan tuen kosteudenhallintaosaamisensa vahvistamiseen.

Kosteudenhallintaosaamisen lisääntyminen kasvattaa ammatillista itsetuntoa – luottamusta omaan tekemiseen. Kun rakennusteknisiä ratkaisuja tekevä ammattilainen luottaa omaan kosteustekniseen osaamiseensa, kosteudenhallinnasta tulee hänelle merkityksellinen ja ammatillisen työn laadun kannalta arvokas asia. Luottamus omaan tekemiseen tuottaa kuivaa rakentamista. Kokemukset kuivasta rakentamisesta lisäävät luottamusta rakentajien ammattitaitoon. Suomalaiseen työhön syntyy hyvän kierre.  

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja työn kehittämisen maisteri Minna Mattila-Aalto, joka toimii Työtehoseuran Biotalouden, tuottavuuden ja yrittäjyyden yksikössä tuottavuusvalmentajana ja erikoistutkijana.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi