Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
18.9.2018 12.16

Luottamuksen korjaaminen YT-neuvottelujen ja henkilöstövähennysten jälkeen

Työelämän myllerryksiin, jatkuviin muutoksiin ja haasteelliseen taloudelliseen ilmapiiriin ovat Suomalaisetkin organisaatiot joutuneet tottumaan ja reagoimaan jo hyvän aikaa. Organisaatioiden YT-neuvottelut ja henkilöstövähennykset ovat muodostuneet yleisiksi uutisiksi ja joissakin organisaatioissa YT-neuvottelukierteille ei tunnu loppua näkyvän.
Tuomas Syrjänen kirjoitti 3.5.2018 blogikirjoituksessaan, että Suomi on luottamusyhteiskunta; maa, jossa luotetaan sekä ihmisiin että organisaatioihin. Jatkuvat muutokset kuitenkin tekevät tulevaisuuden kuvista vaikeasti ennakoitavia. Hän kysyykin: Jos ei voi luotettavasti ennakoida mitä tapahtuu, mihin voi luottaa? Melkein väittäisin, että kaiken aikaa syntyy enemmän ja enemmän tarvetta heikentyneen luottamuksen korjaamiselle, epävarmuus lisääntyy ja ei ole enää ihan itsestään selvää, että luotetaan.

Kaikissa organisaatioissa luottamusta ja sen korjaamisen tarvetta ei ole tänä päivänä ajateltu vielä kovin syvällisesti. Muutokset tulevat organisaatioihin usein niin nopealla tempolla, että melkein aina on se tilanne edessä, että luottamuksen vioittuminen on jo tapahtunut tosiasia, ennen kuin asiaa aletaan tarkemmin miettiä.

YT-neuvotteluprosessi, varsinkin silloin, kun sitä seuraavat henkilöstövähennykset, on koko organisaatiorakenteita järisyttävä muutos ja luottamuksen horjuminen prosessin aikana ja sen jälkeen voi ilmetä useilla organisaation tasoilla ja useissa eri valtasuhteissa. Eniten henkilöstön luottamus tuntuisi horjuvan ylintä johtoa kohtaan, mutta vaikea tilanne haastaa myös esimiesten osaamista ja läheskään aina lähiesimiesten antamaan tukeen ja osaamiseen ei olla tyytyväisiä alaisten keskuudessa.

Tutkimukseni kautta olen huomannut, että henkilöstö ei koe myöskään informaation olevan millään tasolla riittävää YT-neuvottelujen aikana. Vaikka asiantuntijaorganisaatioissa yleisesti työntekijöiden keskuudessa ymmärretäänkin, että kaikesta ei voi puhua prosessin aikana, puuttuva informaatio rapauttaa silti tehokkaasti luottamusta. 

Ehkä haastavin asia, mikä YT-neuvotteluista organisaatiolle seuraa, on eräänlainen YT:n leima, jota on hankala poistaa. Henkilökunnan keskuuteen jää helposti kytemään pitkäaikainen, jos ei suorastaa pelko, niin ainakin jo aiemmin mainittu, ja Syrjäsenkin esiin nostama epävarmuus, joka vaikuttaa epäsuotuisasti henkilöstön hyvinvointiin ja voi olla haitallista myös organisaation tuloksellisuudelle. Epävarmuus saa helposti myös työntekijöiden sitoutumisen vähenemään, mikä saattaa aiheuttaa kriittisen osaamisen virtaamista ulos organisaatiosta.

Organisaatioiden luottamusta korjaavia käytäntöjä ei ole vielä tarpeeksi tutkittu ja nostettu esiin muutoksen kontekstissa. Mielestäni luottamusta korjaavia käytäntöjä on hyvin tarpeellista tunnistaa ja sitä työtä yritän nyt aktiivisesti tutkimukseni kanssa viedä eteenpäin ja saattaa myös näkyväksi Suomalaisen työelämän hyväksi.    

Tiina Kähkönen

Kirjoittaja työskentelee hankintasuunnittelijana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta luottamuksesta ja sen korjaamisesta YT-neuvottelujen ja henkilöstövähennysten jälkeen.

Lisää blogeja aiheesta: 

Blogi on osa Luottamuspääoma 2.0 -blogisarjaa. Aiemmat blogit aiheesta: 

Reijo Karhinen: Uudistuminen vaatii luottamuspääomaa

Tuomas Syrjänen: Luottamusta ilman vakuuksia

Mikael Pentikäinen: Luottamukselle pitää antaa mahdollisuus

Kirsimarja Blomqvist: Suomalainen luottamuspääoma 2.0 



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja