Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
5.2.2018 14.25

Luottamus on työelämän tärkeintä pääomaa

Työelämä 2020 -hanke keskittyy tänä vuonna herättämään keskustelua luottamuksesta ja synnyttämään uusia ajatuksia ja käytännön ideoita luottamuksen vahvistamiseen suomalaisilla työpaikoilla. Väitämme, että luottamus on työelämän tärkeintä pääomaa ja vain luottamuksen varaan voi rakentaa menestyvää yrityskulttuuria.

Luottamuksella on suora yhteys työyhteisön tuottavuuteen, innovatiivisuuteen, kilpailukykyyn ja tulokseen. Jos saamme suomalaiseen kulttuuriin kuuluvan luottamuspääoman täysimittaisesti hyödynnettyä myös työpaikoilla, olemme vahvoilla kansainvälisessä kilpailussa.

Valmistautuessamme tähän vuoteen, halusimme tehdä katsauksen luottamuksen olemukseen ja kutsuimme syksyllä 2017 joukon työelämätutkijoita sekä jäseniä Työelämä 2020 -verkostosta yhteiseen tapaamiseen. Ikään kuin lähtölaukaukseksi luottamusvuodelle ajattelin jakaa keskusteluidemme antia ja ajatuksia siitä, miten luottamus voidaan määritellä.

Mitä on luottamus työelämässä? 

Luottamus perustuu lähtökohtaisesti ihmiskäsitykseen, jossa uskotaan toistemme hyvyyteen. Työelämässä luottamus voi olla passiivinen kokemus, omaan organisaatioon suuntautunut institutionaalinen tunne, johon vaikuttavat organisaation perusarvot ja kokemusmaailma. Institutionaalinen luottamus on yleensä melko vakaata ja se rakentuu tiettyjen pilarien, kuten organisaation maineen, johtajan roolin ja yhteiskunnallisen aseman, varaan ja se heikkenee silloin, kun nämä pilarit murtuvat. Nimetön 1

Sen sijaan aktiivinen luottamuksen tunne on ihmisten välistä luottamusta, työelämässä luottamusta työkaveriin, alaiseen tai esimieheen. Luottamus pohjautuu silloin jatkuvaan vuorovaikutukseen, ja on jatkuvasti liikkeessä. Valtasuhteet työpaikalla vaihtelevat, jolloin luottamussuhde voi muodostua horisontaaliseksi tai vertikaaliseksi.

Samalla tasolla työpaikan hierarkiassa olevien kollegoiden kanssa luottamus liikkuu horisontaalisella tasolla sen mukaan luottaako häneen kuten ystävään, vertaistukeen vai etäisempään työkaveriin. Esimiehen ja alaisen välillä on taasen perinteisesti ollut vertikaalinen, ylös ja alaspäin liikkuva suhde, joka kuitenkin elää murrosvaihetta modernien asiantuntija-alojen muokatessa organisaatiorakenteitaan.

Aktiivisen luottamussuhteen rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka toisaalta voi romuttua hetkessä, luottamuksen tunteeseen vaikuttavat rehellisyys, arvot ja osaaminen. Kuten jo alussa todettua, luottamuksen tunne perustuu siihen, että ihminen toivoo lähtökohtaisesti hyvää toiselle. Luottamuksen korkein muoto on se, että ottaa askeleen tuntemattomaan luottaen toiseen.

Miten luottamus näkyy ja mikä heikentää sitä?

Työpaikalla luottamus ilmenee esimerkiksi korkean toimintavapauden työroolina, ja näkyy työn autonomiana: Luottamus näkyy siinä, että työntekijä saa itse vaikuttaa ja tehdä päätöksiä omaan työhönsä liittyen. Luottamus voi näkyä myös vastavuoroisuutena.

Esimerkiksi työnantaja tarjoaa työntekijöille luottamuksenosoituksen vapaana työaikana, ja odottaa saavansa vastavuoroisesti hyvin hoidetut työtehtävät ja saavutetut tavoitteet.

Luottamus muodostaa turvallisen työilmapiirin ja vahvistaa keskinäisiä suhteita, ideointi on sallittu ja ideoita arvostetaan ja osaamiseen luotetaan. Työyhteisössä voidaan viedä läpi hankaliakin kehityshankkeita, koska luottamus siihen, että ne viedään onnistuneesti loppuun asti, on olemassa.

Heikentävinä tekijöinä voidaan pitää näiden kaikkien asioiden vastakohtia: mikromanagerointia eli johtajan liiallista puuttumista pieniinkin työtehtäviin, koettua epäreiluutta työtehtävien suhteen, tiukkoja työaikoja ja tarkkaan säädeltyjä taukoja, määriteltyjen tavoitteiden puutetta tai yhteisen tahtotilan epäselvyyttä. Luottamusta heikentää puuttuvan palautteen antaminen, kun taas olemassa olevat palkitsemiskäytännöt voivat heikentää luottamusta, jos ne koetaan epäreiluina.

Toisaalta heikentävänä tekijänä voidaan pitää myös maailman tilaa. Työpaikan luottamus ei ole oma kuplansa irrallisena muusta maailmassa tapahtuvasta luottamuskadosta. Esimerkiksi talouskasvuun, työllisyystilanteeseen tai muuhun epävarmuuteen liittyvät puutteelliset tiedot, pelkotilanteet tai puuttuvat reflektio- tai resilienssitaidot voivat heikentää luottamusta.

Millä keinoilla luottamusta edistetään?

Työpaikalla vallitsevan luottamuksen taso asettaa rajat sille, mitä organisaatio voi saavuttaa. Todellinen luottamus on win-win -tilanne, josta hyötyvät sekä yritys kasvavana tuloksena että työntekijät työn mielekkyyden lisääntymisenä.

Luottamuksen edistäminen on ennen kaikkea tavoitteellista ja aktiivista toimintaa, joka konkretisoituu arjen teoilla. Systemaattisuus, autonomian ja itseohjautuvuuden tukeminen, osaamisen kehittäminen, avoin tiedottaminen, odotusarvot työntekijöitä kohtaan, toimiva keskustelukulttuuri ja realistinen tavoiteasetanta auttavat luottamuksen edistämisessä. 

Tavoitetasona työyhteisössä voi olla esimerkiksi luottamuksen tuoma ennakoitavuus. Työpaikalla voidaan suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti, kun työyhteisön jäsenet saavat osallistua toiminnan suunnitteluun. Ennakoitavuutta tuo se, että työnantajat voivat jättää suurempia osakokonaisuuksia työntekijöiden omien tiimien suunniteltavaksi ja siten työpaikoilla voidaan selkeämmin jakaa tehtäviä toiminnan suunnittelun osalta.

Yhdessä tekeminen rakentaa luottamusta! #luottamuspääoma

Margita Klemetti

Kirjoittaja on Työelämä 2020 -hankkeen hankejohtaja


tyoelama2020-kupla-sininen-1-5-800
Yhteiseen tapaamiseen osallistuivat;  Tuomo Alasoini (Tekes), Juha Antila (SAK), Minna-Kaarina Forssén (Balade), Niilo Hakonen (Kuntatyönantajat), Karoliina Jarenko (Filosofian akatemia), Pertti Jokivuori (Jyväskylän yliopisto), Antti Kylliäinen (SyFron), Tero Lahdes (Solar Solutions), Miika Sahamies (Akava), Karri Sunnarborg (Novetos) ja  Margita Klemetti (Työelämä 2020 -hanke).

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi