Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
7.2.2018 15.34

Luottamus työyhteisön arjessa

Olen viime aikoina pohtinut paljon luottamusta - sen rakentamista ja toisaalta sen haurautta - monessakin yhteydessä. Luottamus kietoutuu niin työpaikan arkeen, vapaa-aikaan, perheeseen, ystäviin ja jopa yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin sekä järjestelmiin.

Työelämässä luottamus koetaan usein työnantajan ja henkilöstön väliseksi asiaksi. Usein puhumme siitä, että suomalaisilla työpaikoilla on vaikeus sopia, koska luottamusta ei puolin ja toisin ole. Tai tietoa ei jaeta, koska luottamusta ei ole. Tai vastuuta ei anneta, koska luottamusta ei ole.

Luottamus ei ole kaikesta muusta toiminnasta irrallinen asia, vaan sen tulisi näkyä kaikessa arjen toiminnassa työpaikalla. Luottamuksen kokemus syntyy siitä, että työpaikalla on selvät pelisäännöt kaikille, mikä luo oikeudenmukaisuutta. Kun toimitaan lainsäädännön ja sopimusten mukaan, työpaikkaa pidetään reiluna. Ja kun keskustellaan avoimesti, jaetaan tietoa ja annetaan kaikkien osallistua, vaikuttaa ja myös ottaa vastuuta, työpaikalla viihdytään.

Luottamus on tunne, mutta se on myös tahtotila. Luottamuksen rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä, ymmärrystä ja toisten kunnioittamista. Työpaikalla voi olla useita mielipiteitä ja näkemyseroja, mutta luottamuksellisessa ilmapiirissä tämäkin sallitaan, kunhan yhteinen päämäärä on selvä ja kaikkien tiedossa. Virheitä ei pitäisi pelätä, sillä ilman virheitä ei synny mitään uutta eikä kehitystä tapahdu.

Työntekijän kannalta luottamus tarkoittaa sitä, että työpaikan arjessa on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, työn tekemisen tapoihin ja päätettäviin asioihin. Tämä motivoi ja sitouttaa työntekijän toimimaan koko työyhteisön ja työpaikan yhteisen päämäärän eteen. Työn mielekkyys korostuu työntekijälle, mikä on riittävän toimeentulon ohella yhtä tärkeää työssä jaksamisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Suomessa on monilla työpaikoilla vielä vallalla hierarkiajohtamisen kulttuuri. Direktio-oikeutta noudatetaan kirjaimellisesti ja yhteistoimintalainkin osalta tehdään liian usein vain ne pakolliset toimenpiteet sen sijaan, että aidosti toimittaisiin työpaikalla yhdessä. Sääntelyn tai sopimusten ei pitäisi olla työnantajalle rajoite tai ongelma, jos asiat työpaikalla hoidetaan hyvin.

Luottamus on myös paikallisen sopimisen edistämisen kannalta yksi tärkeimmistä edellytyksistä. Sopiminen on mahdotonta, jos luottamusta ei ole. Yhdessä tekemällä ja positiivisella draivilla saadaan parhaita tuloksia aikaan, jolloin sopiminenkin voi onnistua.

Mukaillen erästä arvostamaani menestynyttä johtajaa, jonka näkemyksen itsekin johtajana ja esimiehenä allekirjoitan, ja josta muistutan itseäni aika ajoin niin työssä kuin muussakin elämässä on: kuuntele, ymmärrä ja arvosta, vaikka olisit eri mieltä.

Katarina Murto

Kirjoittaja on STTK:n edunvalvontajohtaja

tyoelama2020-kupla-sininen-1-3-800

Lue myös:

Blogi: Luottamus on työelämän tärkeintä pääomaa - Hankejohtaja Margita Klemetti


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi