Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
12.10.2018 14.10

Luottamusta voi ja kannattaa parantaa - jokaisen

Moni organisaatio kärsii huonon luottamuksen aiheuttamista vaikutuksista. Asiat etenevät hitaasti ja välttämätön uudistuminen viivästyy, ilmapiiri on huono ja organisaation toimintakyky heikkoa. Henkilöstön henkinen ja taidollinen potentiaali on vajaakäytöllä.
Yritykset voivat tyytyä huonoon luottamustilanteeseensa jopa vuosiksi ja lakata aktiivisesti etsimästä uudistumisen keinoja. Pidetään kiinni omista totutuista näkökannoista ja syytellään vaikeaa ”vastapuolta”. Tässä tilanteessa voisi pysähtyä miettimään, olisiko nyt syytä uskaltaa tehdä jotakin uutta, vaikka avaamalla ovi ulkopuoliselle asiantuntijalle. Se voisi auttaa yritystä näkemään toimintaansa uusista näkökulmista? 

Meillä kaikilla on halua hyvien ratkaisujen löytämiseen, mutta onko meillä kyky, halu ja rohkeus katsoa asioita avoimin silmin? Avun pyytämistä lykätään usein tarpeettoman kauan. Ulkopuolinen voi tuoda uutta ymmärrystä luottamuksesta ja rakentamisen malleista. Käänne parempaan saattaa tapahtua nopeastikin.

Tutkin tällä hetkellä yhteistoimintaa, luottamusta ja yhdessä kehittämistä keskisuurissa yrityksissä. Pyrin selvittämään, mitkä asiat koetaan luottamusta estäviksi ja mitkä sitä tukeviksi. Yksi esiin tulleista ilmiöistä on, että mitä enemmän johdon ja henkilöstön edustajien välillä on virallisia ja epävirallisia kohtaamisia, sitä enemmän on luottamusta ja sitä aktiivisemmin henkilöstö ja sen edustajat osallistuvat toiminnan kehittämiseen. Tiedonkulun kannalta tarpeelliset foorumit on mietitty yhdessä ja kanssakäymisestä on tullut välitöntä ja toista arvostavaa.

Esimiesten, mutta myös muiden työyhteisön jäsenten, taitoja luottamuksen rakentamiseksi on välttämätöntä harjoittaa. Kannustuksen lisäksi, jokaisen pitäisi saada kyseenalaistaa, tuoda ajatuksensa, ideansa ja myös virheensä esille, ilman vaaraa tulla nolatuksi, arvostelluksi tai syytetyksi. Monella organisaatiolla tämä merkittävä resurssi on vielä vajaakäytöllä, mikä tarjoaa suuren mahdollisuuden parantaa organisaation menestystä. 

Kahdeksan vuotta sitten tein haastatteluja hyvää yhteistoimintaa ja luottamusta käsittelevään Samassa Veneessä -kirjaan. Istuin haastattelun jälkeen tehtaanjohtajan ja pääluottamusmiehen kanssa kahvihuoneessa. Kysyin, olisiko vielä jotain lisättävää jo sanottuun. Hetken mietittyään pääluottamusmies ehdotti: ”Laita vielä peili kirjan takakanteen, siitä se kaikki kuitenkin lähtee”. 

Tero Lahdes

Kirjoittaja tutkii Työsuojelurahaston rahoittamana aihetta ”Yhteistoiminnan ja yhdessä kehittämisen toteutuminen keskisuurilla työpaikoilla”. Hän on kirjoittanut kaksi yhteistoimintaa käsittelevää kirjaa Samassa Veneessä (2012) ja Yhteistoiminta ja Luottamus (Lahdes & Ryynänen, 2015). Hän toimii YhteistoimintaLuotseissa ja Työturvallisuuskeskuksen Yhdessä kehittäminen työpaikalla -valmennuskonseptin valmentajana.

Lisää blogeja aiheesta: 

Blogi on osa Luottamuspääoma 2.0 -blogisarjaa. Aiemmat blogit aiheesta: 

Tiina Kähkönen: Luottamuksen korjaaminen YT-neuvottelujen ja henkilöstövähennysten jälkeen

Reijo Karhinen: Uudistuminen vaatii luottamuspääomaa

Tuomas Syrjänen: Luottamusta ilman vakuuksia

Mikael Pentikäinen: Luottamukselle pitää antaa mahdollisuus

Kirsimarja Blomqvist: Suomalainen luottamuspääoma 2.0 



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja