Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
4.7.2018 13.37

Osaamisen jatkuvalle kehittämiselle on luotava mahdollisuus

Tarvitsemme koulutusjärjestelmän, jonka osat tukevat toisiaan. Siirtymän koulutusasteelta ja osaamisasteelta toiselle on oltava joustavaa. Koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin ja mahdollistettava elinikäinen oppiminen. 
Työelämässä tarvitaan nyt uudistuvaa asennetta ja karttuvaa osaamista. Digitalisoituva työelämä tarvitsee osaamista, joka seuraa työn muutosta. Koulutusjärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena, yhden osan kehittäminen kerrallaan ei riitä. Tulevaisuuden osaajien ammattitaito varmistuu nivomalla koulutus ja työssä oppiminen joustavaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi oppilaitosten ja työelämän välille tarvitaan yhä tiiviimpää yhteistyötä.

Työn muutos vain ripeytyy. Ainoa tapa vastata muutokseen työntekijänä on uudistaa jatkuvasti osaamistaan. Tässä korostuu yksilön oma vastuu huolehtia osaamisestaan ja työmarkkinakelpoisuudestaan. Työnantajien ja esimiesten on myös ymmärrettävä vastuunsa ja tarjottava mahdollisuudet osaamisen uudistamiseen. 

Myös koulutusjärjestelmän on tuettava yksilöiden kouluttautumista. Suomalaista koulutusta on kehitettävä siten, että nuoruudessa tehtyjen tutkintojen päälle rakennetaan mahdollisuus täydentää osaamistaan täsmäkoulutuksella. Tutkintojen rinnalle luotavat osaamiskokonaisuudet varmistaisivat paremman pohjan pitkille ja muuttuville työurille. 

Suomella olisi mahdollisuus jatkaa loistamistaan koulutuksen kärkimaana. Muutokseen tarvitaan ripeää yhteistyötä. Nyt tehtyjen useiden satojen miljoonien koulutussäästöt tulevat valitettavalla tavalla näkymään suomalaisten osaamisessa. Koulutusresursseja pitää vahvistaa, mutta myös rahoituksen rakenne tarvitsee uudistamisen. Esimerkiksi yliopistojen rahoituksesta vain 2 prosenttia on suunnattu ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Elinikäisen oppimisen tarpeeseen nähden se on vähän. 

Yksi esimerkki digitalisoituvan työelämän muutoksesta on yhä useamman alan muuttuminen palvelualaksi. Ihmisen kohtaamisella on pysyvä arvo, vaikka teknologia ympärillä muuttuukin. Uudenlaisen palvelukulttuurin rakentaminen elinikäisen oppimisen rinnalle on hyvä pohja tulevaisuudellemme.

Koulutusjärjestelmän uudistamisen lisäksi tulevaisuutemme kannalta on tärkeää kehittää suomalaisten oman taloudenhallinnan taitoja. Tätä työtä on tehtävä läpi kaikkien koulutustasojen peruskoulun ensimmäisistä luokista alkaen ja jatkuen koko eliniän.

Tarja Kallonen

“Kirjoittaja on johtava asiantuntija Finanssiala ry:stä. Kallosen vastuulla on finanssityöhön ja osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat.”



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi