Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
19.9.2018 9.38

Positiiviset ja haasteelliset tuulet työelämässä

Viime aikoina olemme saaneet lukea hyviä uutisia työelämästä ja sen kehittymisestä. Koko Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisin uutinen liittyy työllisyysasteen nousuun 74,1 prosenttiin 

Luottamusindikaattoreiden mukaan tämän trendin oletetaan vahvistuvan myös jatkossa, koska usko talouden suotuisaan kehitykseen on korkealla.

Lisäksi vuoden 2017 Työolobarometri osoitti, että palkansaajien arviot työn mielekkyyden muutoksista ovat myönteisempiä kuin pitkään aikaan ja Työelämä 2020 -hankkeen teettämän Luottamuskyselyn mukaan myös luottamuksen taso on hyvällä mallilla. Kyselyn mukaan 79 prosenttia tuntee yleisesti luottamusta työpaikkaansa ja sen ihmisiä kohtaan. 

Nämä hyvät uutiset ovat osoitus siitä laaja-alaisesta työstä, mitä on pitkään tehty työelämän kehittämisen saralla. Työpaikoille on tarjolla tietoa ja palveluita kehittämisen tueksi ja tulokset viittaavat siihen, että yhä useammat ovatkin lähteneet oman toiminnan ja työilmapiirin kehittämisen polulle yhdessä henkilöstönsä kanssa. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa onkin hyvä ymmärrys työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä. Työhyvinvointi nähdään tärkeänä osana työnantajamielikuvan ja henkilöstön sitouttamisen kehittämistä (Global Human Capital Trends 2018). 

Toisaalta työelämän murros pitää sisällään myös sellaisia mahdollisuuksia ja haasteita, joiden vastaamiseen työpaikkojen omat eväät eivät aina riitä. Palvelualojen työnantajien elokuussa julkaiseman digitutkimuksen mukaan kaikista palveluyrityksistä 43 prosentilla liiketoiminnan digitalisointi on osana strategisia tavoitteita. Voimakkaasti kasvavilla yrityksillä osuus nousee jopa 72 prosenttiin. Kasvua hidastaa kuitenkin osaajapula. Työpaikat tarvitsevat joustavia työvoima- ja koulutuspalveluita. Kesällä ilmestyneessä Tekoälyajan työ –raportissa arvioidaan, että meidän on varauduttava kouluttamaan miljoona suomalaista uudelleen. 

Suomen työelämä tavoittelee kärkisijaa eurooppalaisessa vertailussa ja korkealle asetettu tavoite pitää meidät uudistumisen ja kehittämisen tiellä. Matkan varrella on hyvä nostaa esiin onnistumisia ja aikaansaannoksia, joista saamme uutta innostusta ja rohkeutta edetä kohti Euroopan parasta työelämää. 

Margita Klemetti


Kirjoittaja on Työelämä 2020 -hankejohtaja

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi