Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
20.12.2017 14.15

Suunta kohti suunnitelmallisuutta- myös henkilöstöliikunnassa

Uusimman Olympiakomitean henkilöstöliikuntabarometrin mukaan suurin osa (81%) työpaikoista tukee henkilöstönsä liikkumista, keskimäärin 266 eurolla vuodessa henkeä kohden. Haasteena työpaikoilla on liikuntainvestointien kohdistuvuuden ja vaikuttavuuden seuranta.

Yllättävää on, että peräti 39 % haastatelluista toimitusjohtajista, henkilöstöjohtajista ja päätoimisista liikuntavastaavista kertoo, että henkilöstöliikunnan seurantaan ei ole käytössä mitään käytäntöjä.

Työnantajalla on monia keinoja tukea henkilöstön liikkumista. Työpaikan henkilöstöliikunnan ei tarvitse olla pelkkä liikuntaseteleitä sylkevä automaatti, josta ammentavat pääsääntöisesti jo valmiiksi liikkuvat, hyväkuntoiset työntekijät. Työpaikka voi olla paikka, jossa tuetaan ja kannustetaan lisäämään liikettä niin työpäivän aikana, työmatkoilla ja vapaa-ajalla.

Liikunnan hyödyt tunnetaan jo hyvin niin kropalle kuin nupillekin. Fyysinen aktiivisuus on yksi olennainen työhyvinvoinnin ja terveyden osatekijä joka vaikuttaa sekä työkyvyn säilymiseen pitkällä tähtäimellä että päivittäiseen työssä suoriutumiseen.

Miten henkilöstöliikunta on omalla työpaikallasi hoidettu? Onko se suunnitelmallista, tavoitteellista ja kohdennettua toimintaa osana organisaation johtamisjärjestelmää ja työhyvinvoinnin kokonaisuutta vai yksittäisiä irrallisia toimenpiteitä tai vain rahallista tukea vapaa-ajan liikuntaan? Helposti saatetaan pitää liian itsestään selvänä, että kun työntekijöille tarjotaan liikuntaohjelman puitteissa mahdollisuuksia liikkua, he myös liikkuvat. Näin ei aina ole. Osa tarvitsee yksilöllisempää liikkumisen tukea, osa myös enemmän tietoa, muistuttelua ja viestinnällistä kannustusta oman toiminnan tueksi.

Jos tavoittelette henkilöstöliikunnalla selkeitä tuloksia ja lisää vaikuttavuutta, kannattaa toiminnan kehittäminen aloittaa kartoittamalla oma lähtötilanne. Minkälaisia toimenpiteitä työpaikallanne on jo käytössä? Mikä meillä jo toimii, mitä kannattaisi kehittää? Tämän jälkeen mietitään henkilöstöliikunnan tavoitteet, jotka linjaavat koko toimintaa ja luovat sille pitkäjänteisyyttä. Käytännön toimenpiteitä on hyvä valita kehitettäväksi vain muutama kerrallaan ja vasta kun ne ovat kunnossa, siirrytään seuraaviin. Hyvän seurannan avulla taas todennetaan työn vaikuttavuus, kehittämiskohteet sekä turvataan työlle resurssit myös jatkossa. Jos tehtävä tuntuu haasteelliselta tai suunnittelun ja arvioinnin työkalut puuttuvat, kannattaa hyödyntää asiantuntijaosaamista laajasti sekä eri toimijoiden jo olemassa olevia työkaluja, josta alla esimerkkinä yksi.

Suomen Aktiivisin Työpaikka -kartoitus on sähköinen työkalu työpaikan liikuntaohjelman suunnitteluun ja arviointiin. Kartoitukseen sisältyy sähköinen kysely sekä yhdessä henkilöstöliikunnan asiantuntijan kanssa läpikäyty palauteraportti mahdollisine toimenpide-ehdotuksineen.


Kirjoittaja
Satu Ålgars toimii työyhteisöliikunnan asiantuntijana Olympiakomiteassa.


 




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja