Ajankohtaista alueverkostoissa

30.11.2018 13.54

Kaiken takana on LUOTTAMUS! -seminaari järjestettiin Joensuun Tiedepuistossa

Lokakuun lopussa Joensuun tiedepuistolla järjestettiin suuren suosion saavuttanut Kaiken takana on LUOTTAMUS -seminaari usean tahon yhteistyönä. Iltapäivän tilaisuuden avasi Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen ylijohtaja Ritva Saarelainen ja juontajana toimi Liina Mustonen Iskelmä Rexistä.

Seminaarissa vallitsi tiivis, mutta välitön tunnelma. Luottamusaihe kokosi laajasti yhteen yrittäjiä, esimiehiä, HR-henkilöstöä sekä eri järjestöjen ja sosiaali- ja terveysalan toimijoita.  
 
Seminaarijärjestäjät olivat luottaneet toisiinsa aikaansaaden järjestelyiltään ja puitteiltaan onnistuneen tilaisuuden. Yhteisen tekemisen henki välittyi osallistujille haluna puhaltaa yhteen hiileen Pohjois-Karjalan parhaaksi. Kiitos Työelämä2020-hanke, Tuottava Pohjois-Karjala -hanke, Pohjois-Karjalan Ely-keskus ja Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

Luottamus on taitolaji

Seminaarialustuksessaan professori Taina Savolainen avasi luottamustutkimuksen historiaa ja käsitteitä. Pohjimmiltaan kyse on arkisesta ilmiöstä, josta jokaisella on omia kokemuksia, mutta tyhjentävästi abstraktia luottamusta on vaikea määritellä. Taina Savolainen viittasi tutkimuksissa esiinnousseisiin hyötyihin luottamuksesta työpaikoilla: luottamus lisää työhyvinvointia, kun työmotivaatio kasvaa ja avoin ilmapiiri innostaa hyödyntämään ammattitaitoa koko laajuudessaan ja tuottavuus paranee. Luottamusta synnytetään ja vahvistetaan työpaikan arjessa. Luottamus on suhteista kumpuavaa aineetonta pääomaa, jota jatkuva muutos testaa. Aika ja vuorovaikutus ovat luottamuksen syntymiseen ja ylläpitämisen perusta.

Taina Savolainen johtaa Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella vuodesta 2009 toiminutta, kansallisesti ja kansainvälisesti varsin ainutlaatuista Luottamus organisaatioissa -tutkimusryhmää. Ryhmään kuuluu professorin lisäksi 4
Savolainen_Ikonen
Taina Savolainen (vas.) ja Mirjami Ikonen
väitellyttä postdoc-tutkijaa ja 7 tohtoriopiskelijaa.

Luottamustaitoja voi opetella. Pohjimmiltaan on kyse yksinkertaisista keskinäisen vuorovaikutuksen asioista, mutta joskus käytännössä vaikeiksi koetuista, kun tunteet ottavat vallan ja väärinkäsityksiäkin syntyy helposti. Järjen vastakohta ei kuitenkaan ole tunne, vaan järjen puuttuminen. Tunteiden ilmaiseminen rakentavasti rakentaa ja ylläpitää luottamusta. Luottamus on luonteeltaan dynaamista, hyvin herkkää, mutta vaalimisen arvoista organisaatiossa. Epäluottamuksella on tapana levitä alkuperäisiä osallistujia laajemmalle mm. huhuina ja juoruina.
 
Omassa osuudessani toin esille luottamuksen palauttamisen tutkimusta. Tutkijan tehtävänä on kyseenalaistaa itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. Säröilevä tai rikkoutunut luottamus on mahdollista palauttaa, kun molemmilla osapuolilla on siihen tahtoa. Luottamustaitoja tarvitaan. Kuvasin seminaariesityksessäni sitä, miten luottamus saattaa arjen tuoksinassa rakoilla väärinkäsitysten takia. Luottamuksen alkaessa säröillä valitaan suomalaisessa kulttuurissa usein vaikeneminen. Epäluottamus kannattaa silti ottaa puheeksi ennemmin kuin myöhemmin.

Luottamusta ei voi pakottaa

Luottamus on useimmiten mahdollista palauttaa, jopa niin, että siitä tulee entistä vahvempaa, kuten japanilainen taidemuoto kintsukuroi symboloi. Särkynyt astia korjataan niin, että säröjä kultaamalla astiasta tulee kauniimpi kuin mitä astia alun perin ehjänä oli.
 
Yrityskommentaattoreina ensimmäisten alustusten jälkeen henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen (Abloy Oy) ja palveluesimies Satu Melkko (Siun Sote) toivat esille, miten olennaista luottamus on esimiestyön arjessa ja organisaation toimintakulttuurissa. He jakoivat omia käytännön esimerkkejään kuulijoille vinkiksi. Satu Melkko uskoo uuteen mahdollisuuteen luottamusrikon jälkeen.

Kirsti Malkamäki väitteli keväällä 2017 luottamuksen kehittymisestä johtamisjärjestelmän uudistamisessa ja avasi seminaarissa väitöskirjansa pohjalta luottamuksen roolia asiakaslupauksen lunastamisessa. Luottamus ei ole yksittäisten henkilöiden ominaisuus, vaan jokaisella on mahdollisuus toimia luottamuksenarvoisesti toimimalla organisaatiossa määriteltyjen tavoitteiden ja odotusten mukaisesti. On tärkeää, että olennaiset menettelyt kuvataan ja dokumentoidaan sekä mitataan asioita, joihin työntekijät voivat vaikuttaa omalla työpanoksellaan. 

Kirsti Malkamäen väitöstutkimuksessa läpinäkyvyys ja johdonmukaisuus johtamisessa osoittautuivat luottamuksen rakentumisen peruselementeiksi. Tutkimus toi esiin, miten yhdenmukaiset odotukset synnyttävät luottamusta turvallisuuden, tasapuolisuuden, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteina, mikä lopulta koituu asiakkaan ja koko organisaation parhaaksi.
 
Johtamisen opettaja Heidi Salokangas Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriasta toi kommenttipuheenvuorossaan esiin, että arjen tilanteissa on helpompi ymmärtää toisen tunnereaktioita, kun tietää vähän taustoja.

Toimitusjohtaja Jorma Riikonen (Kotileipomo Riikonen Oy) on oivaltanut luottamuksen merkityksen jo hyvän aikaa sitten. Työntekijöille ei voi luvata liikoja, vaan lupaukset on pystyttävä pitämään. Hänen kommenttipuheenvuoronsa herätti minut ajattelemaan ohjauksen ja seurannan merkitystä välittämisen ja sen myötä luottamuksen osoituksena. Kuten Kirsti Malkamäki totesi, valvonta ei aina tarkoita ’kyttäämistä’ vaan se voi toimia myös tasapuolisen kohtelun edistäjänä.
 
Seminaarin päätteeksi Työelämä2020 alueverkoston puheenjohtaja ja henkilöstöasioiden yritysneuvoja ja -kehittäjä Päivi Könönen (HR Consulting Oy) kokosi päivän antia yhteen ja viitoitti tietä tulevaisuuteen. Päivillä on vankka kokemus erilaisista verkostoista ja luottamuksen rakentamisesta erilaisten toimijoiden kesken. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!
 
Teksti: Mirjami Ikonen

Palaa otsikoihin