Tutkimukset ja selvitykset

24.8.2016 14.29

Lapin yliopisto: Läpimurto työelämän laadun mittaamisessa

Lapin yliopistossa on tehty läpimurto työelämän laadun mittaamisessa. Tutkijat ovat kehittäneet tieteellisesti validin mittausmenetelmän, jolla työhyvinvointi voidaan muuttaa henkilöstön suorituskyvyksi luotettavalla tavalla.

Tutkimusjohtaja Marko Kestin mukaan työpahoinvointi syö suorituskyvyn, mutta työpahoinvoinnin välttämisellä ei voi luoda tehokkuutta ja siten ylivoimaista kilpailuetua. Sen sijaan työn imu parantaa organisaation tehokkuutta, mutta vain siinä tapauksessa, että henkilöstöä ei kuormiteta liikaa.

– Suorituskyky on aina itsearvostustekijöiden yhteisvaikutus, joten johtajien ja esimiesten pitää hallita sekä työpahoinvoinnin välttäminen että työn imun kokemusten edistäminen, Kesti sanoo.Kesti_Marko_web

Tutkimuksessa kehitetty uusi työelämän laadun indeksi selittää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisen yhteyden. Indeksi toimii siis suoraan henkilöstön suorituskykymittarina. Se kertoo, mikä osa työn ääressä vietetystä ajasta on aitoa tehollista työaikaa.

– Työajan määrällisen viilaamisen sijasta paljon merkittävämpää on se, miten työaika käytetään laadullisesti, Kesti sanoo.

Eläketurvakeskuksen kanssa menossa oleva tutkimus osoittaa, että hyvä työelämän laatu suojaa työkyvyttömyydeltä ja alhainen työelämän laatu merkitsee huonon tuottavuuden lisäksi noin kaksinkertaista työkyvyttömyysriskiä. Keskimääräinen työelämän laatu työpaikoilla on tutkimuksen mukaan noin 59 prosenttia.

– Suhteellisen alhainen työelämän laadun taso kertoo, että kansantaloudessamme piilee huomattava tuottavuuden parantamisen potentiaali. Mikäli työelämän laatu olisi 64 prosentin tasolla, niin yritykset tekisivät 2.8 miljardia euroa enemmän käyttökatetta eli noin 3 300 euroa enemmän tulosta jokaista työntekijää kohti, Kesti sanoo.

Lisäksi pienikin lisäys alhaiseen työelämän laadun indeksiin parantaa merkittävästi työelämässä selviytymistä ja vähentää työkyvyttömyysriskiä. Kestin mukaan korkea työelämän laatu edellyttää, että perusasiat pidetään kunnossa hyvällä henkilöstöjohtamisella. Sen lisäksi esimiestoiminnassa pitää panostaa henkilöstön innostamiseen ja työn imun aikaansaamiseen.

– Hyvä työelämän laatu on aina kokonaisuus, joka vaatii esimiehiltä ammattitaitoa ja positiivista johtamisotetta. Esimiestoiminnan ammattitaito punnitaan muutostilanteissa ja erilaisissa työyhteisön haasteissa, joissa ongelmat pitää osata ratkaista yhdessä työntekijöiden kanssa. Korkea työelämän laatu luo henkilöstölähtöisen kilpailuedun, jossa myös henkilöstövaikutteiset riskit ovat merkittävästi pienemmät, Kesti sanoo.

Tutkimuksessa on käytetty Tilastokeskuksen valtakunnallista työolotutkimusta, johon on yhdistetty Eläketurvakeskuksen eläkerekisteristä tiedot eläkkeelle jäämisestä. Seurantajoukko koostuu 4320 suomalaisesta 25–61 vuotiaasta yksityisellä sektorilla työskennelleestä henkilöstä. Seuranta-aika on viisi vuotta.

Kansantalouden vaikutusten tarkastelussa oli mukana yli 10 hengen yritykset (14 157 kpl), joissa työntekijöitä oli yhteensä 833 851. Analyysissä on huomioitu suorituskyvyn paranemisen tuoma tehollisen työajan kasvu, josta viidennes on käytetty liikevaihdon kasvattamiseen ja muu tehollisen työajan kasvu on hyödynnetty kustannusten vähentämiseen (ylityöt, sairauspoissaolot ja laatukulut sekä eläkepoistuma). Työkyvyttömyyskulujen vähentymistä ei ole tässä huomioitu.

Teksti ja kuva: Lapin yliopisto


Palaa otsikoihin