Tutkimukset ja selvitykset

9.11.2017 9.03

Suomalaisen työn indikaattori: Suomalainen työelämä vahvistuu, työntekijänäkökulma ristiriitainen

Suomalaisen Työn Liiton kehittämän Suomalaisen työn indikaattorin positiivinen kehitys lupaa valoisia näkymiä tulevaisuudelle, sillä indikaattorissa erityisesti pidempää aikaväliä luotaavat mittarit ovat vahvalla tasolla. Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työnsä sisältöihin kuitenkin heikkenivät samalla kun yleinen tuottavuus nousi.

Vuosi sitten ensimmäistä kertaa toteutettu Suomalaisen työn indikaattori tuo tänä vuonna esille sekä positiivisia että negatiivisia kehityssuuntia suomalaisessa työelämässä. Indikaattorin kehityksestä voidaan päätellä, että usean vuoden mittaisen laskun jälkeen näkyvissä on merkkejä valoisasta tulevaisuudesta: indikaattori on nousussa niin työntekijöiden, yritysten kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Tämä heijastelee Suomen talouden elpymistä ja kertoo talouteemme palanneesta positiivisesta vireestä. Samaan aikaan kun yleinen tuottavuus nousi, työntekijöiden kokemus mahdollisuuksista vaikuttaa työnsä sisältöihin kuitenkin laski.

Yritysten näkymät ilahduttavat – kurottavaa silti paljon

Suomalaisen työn tila on edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa alempana, ja odotuksista huolimatta yrityspuolen mittareissa talouden pitkään jatkunut matalasuhdanne näkyy yhä. Trendi on kuitenkin taittunut ja siihen ovat vaikuttaneet mm. maltillinen yritysten tuloslukujen nousu ja investointien määrän lisääntyminen. Yritykset ovat kuitenkin mittareiden mukaan hyvin luottavaisia tulevaisuuteensa. Suurimpana haasteena yrityskentällä on edelleen T&K-panostusten matala taso.

– On hienoa, että pitkästä aikaa yrityssektorilla odotukset sekä näkymät ovat positiiviset ja Suomessa on hyvä tekemisen meininki. Pientä huolta kuitenkin aiheuttaa se, että yritysmittarit ovat yhä pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja kurottavaa indikaattorin lähtötilanteeseen, eli vuoden 2005 tasoon on vielä paljon. Suunta on kuitenkin ehdottomasti oikea ja ilmassa on merkkejä hyvän kehityksen jatkumisesta, kommentoi Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama.

Työntekijöiden näkökulmasta kehitys ristiriitaista

Työntekijöiden arviot yleisestä työllisyystilanteesta ja oman työpaikan taloustilanteesta paranivat viime vuodesta. Talouden piristymisestä huolimatta työntekijöiden kokema irtisanomisen uhka nousi, kun taas työntekijöiden usko ammattia ja työkokemusta vastaavan työn saantiin mahdollisessa työttömyystilanteessa vahvistui.

– Suomalaisen työn indikaattorin mukaan työntekijät eivät ole lannistuneet välillä negatiivissävytteisestä ja uhkakuvia maalailevasta keskustelusta työn murroksesta. Yhden työtehtävän katoaminen voi poikia tilalle entistä mielekkäämmän tehtävän, kertoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala

Yhteiskunnan tasolla kehitys positiivisinta

Pitkällä aikavälillä kaikkein positiivisinta suomalaisen työn kehitys on ollut yhteiskunnan tasolla. Kahden heikon vuoden jälkeen mittari on noussut ja trendiä on vahvistanut se, että Suomen BKT:n kasvu on vauhdittunut ja Suomi on ylittänyt euroalueen keskimääräisen BKT:n kasvuvauhdin. Toisaalta yhteiskunnan kannalta painolastina ovat julkinen velkaantuminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden määrän kasvu, mikä on suomalaisen yhteiskunnan kestävyyden polttavimpia ongelmia tulevaisuudessa.

Työntekijöiden osallistavuus ja yritysten tuottavuus synkronoitava

Kokonaisuudessaan työntekijänäkökulmaa luotaava mittari kääntyi nousuun, ja työntekijöiden tuottavuus on noussut viime vuodesta etenkin suhteessa euroalueen tuottavuuteen. Työntekijöiden osalta indikaattorin eri osatekijöistä osallistavuus on heikentynyt. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet suhteessa työtehtäviin, työnjakoon ja työtahtiin heikkenivät, kun taas vaikutusmahdollisuudet työpaikkojen toiminnan kehittämiseen paranivat.

Työntekijöiden osallistavuutta ja tuottavuutta kuvaavat mittarit ovat liikkuneet viime vuosina päinvastaisiin suuntiin. Kun tuottavuus on heikentynyt, on osallistavuus parantunut ja päinvastoin.

– Tässä kehityksessä voi olla viitteitä työn murroksesta siten, että työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa tiimitasolla yrityksen toimintaan yhä enemmän, mutta rakennemuutoksen ollessa jatkuvasti läsnä vaikutusmahdollisuuksien koetaan heikentyneen suhteessa omaan työnkuvaan ja tehtäviin, Eljala selventää. – Onkin aiheellista käydä keskustelua siitä, miten työn murroksen keskellä yhä tärkeämmäksi nouseva työntekijöiden osallistaminen saadaan kytkettyä yhteen positiivisen tuottavuuskehityksen kanssa.

Suomalaisen Työn Liiton kehittämä Suomalaisen työn indikaattori tarkastelee suomalaisen työelämän tilaa yhteiskunnan, yritysten ja työntekijöiden näkökulmasta. Vuosittain päivittyvän indikaattorin ovat kehittäneet yhdessä Suomalaisen Työn Liitto ja Aula Research Oy. Mittariston pohjana on käytetty useita eri tilastoaineistoja ja se pohjautuu 41 taustamuuttujaan.


Lähde: Suomalaisen Työn Liitto

Lue tiivistelmä Suomalaisen työn indikaattorista - marraskuu 2017


Palaa otsikoihin