Yleiset uutiset

27.2.2018 14.55

Hyvän alustatalouden työn tehtävälista

Työn teettäminen digitaalisten alustojen välityksellä on yleistymässä ja voi muuttaa työelämää radikaalisti. Alustalouden työn käytännöt ja tällaisen työn sääntely ovat kaikkialla vielä vakiintumattomia. Tarttumalla innovatiivisesti alustatalouden mahdollisuuksiin voitaisiin rikastaa työkulttuuria, parantaa työelämän laatua ja osallistaa ihmisiä työelämään.

Seuraavassa esitettävä hyvän alustalouden työn tehtävälista käsittää 10 toimenpide-ehdotusta poliittisille päätöksentekijöille, työmarkkinajärjestöille, tutkijoille sekä tällaisen työn teettäjille ja tekijöille itselleen.


Tehtävälista perustuu aihetta käsittelevän kirjallisuuden läpikäyntiin ja Työelämä 2020 –hankkeen aiheesta järjestämän kahden WorkUp! -seminaarin keskusteluihin. Lista on julkaistu aiemmin myös osana Talous ja Yhteiskunta –lehdessä (3/2017) ilmestynyttä artikkelia. 


1. Alustatalouden työn tutkiminen: käsiteanalyysi, levinneisyys ja vaikutukset

Alustatalouden työn kehittäminen edellyttää realistista käsitystä ilmiön yleisyydestä, sen le-viämistä edistävistä ja estävistä tekijöistä, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sekä tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Alustatalouden työn tutkimista ovat toistaiseksi vaikeut-taneet sekä tällaista työtä koskeva käsitteellinen epäselvyys että sen muotojen moninaisuus. Alustatalouden työn tutkimuksen ja tilastoinnin perustaa on vahvistettava monitieteellisellä ilmiöön kohdistuvalla käsitteellisellä ja empiirisellä tutkimuksella.

2. Työn tekijöiden oikeudellinen asema: oikeudet ja velvollisuudet

Alustatalouden työn kehittäminen edellyttää, että työn tekijöiden oikeudellinen asema siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen on mahdollisimman kiistattomasti määriteltävissä ennen työn teettämistä ja tekemistä. Näin määrittyvät myös työn teettäjien ja alustan halti-joiden oikeudet ja velvollisuudet. Työ- ym. lainsäädäntöä on tarkennettava alustatalouden erilaisia töitä tekevien aseman selventämiseksi. Tarkentamisessa on otettava huomioon tällai-sen työn monenlaiset muodot sekä työn teettäjien ja alustan haltijoiden sijaintimaa.

3. Työn tekijöitä suojaava turvajärjestelmä

Suurin osa alustatalouden työstä tehtäneen tulevaisuudessakin perinteisen työsuhteen ulko-puolella. Tällaista työtä tekevien suojaksi on luotava palkkatyösuhteessa oleviin nähden rin-nasteinen turvajärjestelmä siihen liittyvine palveluineen. Tällaiseen järjestelmään kuuluu mm. se, kuinka ihmiset löytävät työtehtävät, kuinka heidän ansionsa muodostuvat, kuinka heitä verotetaan, kuinka heidän koulutusmahdollisuutensa, sosiaalietuutensa, terveydenhuoltonsa ja eläketurvansa taataan sekä kuinka he voivat järjestää itselleen asianmukaiset työtilat ja -välineet.

4. Joustavat työmarkkinasiirtymät

Alustatalouden työ ei ole tulevaisuudessakaan ainoa tai edes pääasiallinen ansioiden lähde kuin osalle tällaista työtä tekeviä. Suuri osa ihmisistä tekee alustatalouden työtä satunnaisesti ylimääräisten ansioiden toivossa, mielenkiinnosta tai oman osaamisensa tai maineensa kas-vattamiseksi. Lainsäädännön, yhteiskunnan palvelujärjestelmien sekä työn teettäjien, alustan haltijoiden ja työn tekijöiden mahdollisten omien työnantajien on mahdollistettava joustavat työmarkkinasiirtymät ja näin avautuvat uudenlaiset edellytykset ihmisille oman osaamis- ja mainepääomansa kerryttämiseen.

5. Apu työn tekijöiden hyvinvointiongelmiin ja alustauran suunnitteluun

Alustatalouden työ sisältää monien mahdollisuuksiensa ohella myös työhyvinvointiin liittyviä riskejä. Näitä ovat työn tekijöiden sosiaalinen eristyneisyys, alustoilla tapahtuva syrjintä tai muu epäoikeudenmukainen kohtelu sekä tekijöiden heikko asema erimielisyystilanteissa ilman oman työyhteisön tai kollektiivisen edunvalvonnan tukea. Riskien ehkäisemiseksi on kehitettävä kaikkien osapuolten yhteisesti hyväksymiä pelisääntöjä ”hyvälle alustatalouden työlle”. Työn tekijöille on luotava mahdollisuuksia työskennellä halutessaan yhteisöllisissä työtiloissa ja saada apua ongelmiinsa erilaisia verkkoyhteisöllisyyden muotoja kehittämällä.

6. Työn eettiset ja moraaliset riskit

Tekijä ja teettäjä eivät alustatalouden työssä välttämättä kohtaa toisiaan muuten kuin alustan välityksellä. Työhön voi sisältyä sekä yksityisyyden suojaan liittyviä riskejä että moraalisia ja eettisiä riskejä johtuen siitä, ettei tekijä aina tiedä työnsä tulosten loppukäyttäjää ja käyttötar-koitusta. Työn teettäjien ja alustan haltijoiden on toimittava mahdollisimman läpinäkyvästi ja sisällytettävä myös tällaiset kysymykset osaksi ”hyvän alustatalouden työn” pelisääntöjä. Viranomaisten, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja verkkoyhteisöjen on perusteltua luoda järjestelmiä joilla seurata alustojen sitoutumista näihin pelisääntöihin.

7. Joukkoälyä alustatalouden työstä

Alustat avaavat mahdollisuuksia erilaisten osaamisten yhdistämiseen globaalisti monimut-kaisten tehtävien suorittamiseksi, innovaatioiden tuottamiseksi ja suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Kuitenkin vain harvat alustat perustuvat joukkoälyn tietoiseen hyödyntämiseen. Suomessa on tartuttava tähän perustuviin liiketoimintamahdollisuuksiin ja ryhdyttävä kehittämään niiden tarvitsemia ekosysteemejä. Turvallisena ja verkottuneena kor-kean osaamisen ja luottamuksen maana Suomessa on hyvät edellytykset kehittää joukkoälyä hyödyntävää globaalisti kilpailukykyistä liiketoimintaa.

8. Osallistava ja mahdollistava alustatalouden työ

Alustat yksinkertaistavat tuotteiden, palvelujen ja työpanosten vaihdantaa markkinoilla. Työn tekijöiden näkökulmasta ne madaltavat kynnystä osallistua työmarkkinoille verrattuna perin-teiseen palkkatyösuhteiseen työhön. Alustojen mahdollistamaa matalan kynnyksen osallistu-mista on edistettävä osatyökykyisten, heikossa ja epävakaassa työmarkkina-asemassa olevien tai työmarkkinoihin muuten löyhästi sidoksissa olevien ihmisten osaamisen ja työpanoksen hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi. Markkinaehtoisten alustojen rinnalla on tähän tarkoituk-seen kehitettävä myös yhteisöllisin ja sosiaalisin perustein toimivia alustoja.

9. Alustatalouden liiketoiminta- ja kansalaistaidot

Suuri osa alustatalouden työstä sijoittuu luonteeltaan palkkatyösuhteisen työn ja yrittäjyyden välimaastoon. Yhä useampi tarvitsee perinteisten työyhteisö-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen ohella tulevaisuudessa myös taitoja, jotka tukevat heidän työskentelemistään alustoilla ja joustavia siirtymisiään työmarkkina-asemasta toiseen. Oppilaitosten on eri tasoilla laajennet-tava koulutustarjontaansa alustatalouden työn kansalaistaitoihin ja ”hyvän alustatalouden työn” pelisääntöihin. Liiketalouden ja johtamisen koulutuksessa on panostettava alustatalou-den liiketoiminnan ja työn erityisosaamisen kehittämiseen.

10. Alustatalouden kansainvälinen benchmarking-tieto  

Alustatalous on globaali ilmiö. Sen leviäminen hyödyttää parhaimmillaan samanaikaisesti niin työn tekijöitä, kansalaisia, yrityksiä kuin koko yhteiskuntaa. Alustatalouden työn fiksu sääntely edellyttää luotettavaa tietoperustaa. Tämän aikaan saamiseksi on alustatalouden työtä koskevia tilastokäytäntöjä selkeytettävä ja yhdenmukaistettava myös kansainvälisesti. Alustatalouden työn leviämisen, vaikutusten ja sitä koskevien menettelytapojen seuraamiseksi sekä hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi on Suomessa aktiivisesti yhdessä muiden maiden kanssa kehitettävä yhteistä käsitteistöä, mittaristoa ja tilastoseurantaa.  


Tuomo Alasoini

Johtava asiantuntija
Business Finland
etunimi.sukunimi@businessfinland.fi


alustatalous


Palaa otsikoihin