Yleiset uutiset

15.2.2018 13.31

Tuottavuus paranee, kun sähläys vähenee

Helmikuun Työelämä 2020 -verkostotapaamisessa kuultiin Työtehoseuran asiantuntijoiden ja yritysten kokemuksia työn tuottavuuden kehittämisestä. Viherpojat Oy:ssä ja Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksissä tuottavuutta on onnistuttu parantamaan johtamis- ja vuorovaikutusosaamisen avulla.

Keskiviikkona 7.2. pidetyn aamuseminaarin aluksi Työtehoseuran Timo Rinkinen haastoi osallistujat miettimään, mitä oikeastaan edes tarkoitamme tuottavuudella. Vaikka kysymykseen ei olekaan yhtä oikeaa vastausta, pelkän panos-tuotossuhteen tarkastelun sijaan tuottavuus tulisi ymmärtää moniulotteisena asiana, josta ihmiset tekevät monimutkaisempaa kuin paperilla saattaisi vaikuttaa.

Rinkisen mukaan noin 25 prosenttia suunnitellusta kokonaistyöajasta kuluu todellisuudessa "sähläämiseen" esimerkiksi suunnittelemattomien katkosten ja uudelleen tekemisen muodossa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tiedonpuutetta tai erilaisia häiriöitä ja osaamisvajeita, jotka johtavat laatuvirheisiin ja korjaustoimenpiteisiin. Työn tuottavuutta on Rinkisen mukaan kuitenkin mahdollista parantaa panostamalla esimerkiksi johtamiseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Työpäällikkö Jarkko Heikkinen-Lindberg Viherpojat Oy:stä kertoo, että ympäristörakentamisen alalla työnkuva on laaja ja työ vaatii monenlaista osaamista. Alan tuottavuushaasteet liittyvätkin yleensä juuri pinttyneisiin asenteisiin ja vuorovaikutuksen puutteeseen.

Viherpojissa toteutetun kehittämisprojektin tavoitteena oli saada yrityksen käyttöön uudenlaisia toimintamalleja työn tuottavuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi. Työtehoseuran toteuttamassa toiminnallisessa työntutkimuksessa haastateltiin yrityksen työntekijöitä sekä videoitiin työntekoa. Aineiston ruodittiin yhdessä työntutkijoiden kanssa, ja sen pohjalta määriteltiin toteutettavat kehitystoimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen.

Suurin osa havaituista kehitystarpeista liittyi työnjohtoon ja opastukseen, vuorovaikutuksen lisäämiseen sekä asenteiden muuttamiseen, ei niinkään kalliisiin teknisiin ratkaisuihin. Heikkinen-Lindberg kokee, että kehittämisprojektin jälkeen lisääntynyt avoimuus ja ääneen puhuminen ovat johtaneet parempaan työn suunnitteluun sekä havaittuihin ongelmiin puuttumiseen ajoissa.

Pienyrityksissä tarvetta tuottavuusloikalle

Kehittämispäällikkö Timo Makkonen Koneyrittäjien liitosta toivoo, että yrittäjät hoksaisivat itse tarpeen toimintansa kehittämiselle.

”Se on inhimillinen ominaisuus, ettei nähdä omassa toiminnassa mitään vikaa. Ulkoisiin tekijöihin voi kuitenkin vaikuttaa vain vähän, jos ollenkaan”, Makkonen pohtii.

timo_makkonen
Timo Makkonen esittelee Koneyrittäjien liitossa toteutetun kehittämishankkeen taustoja.

Koneyrittäjien liiton strateginen linjaus on, että sen jäsenyritysten liikevoiton tulisi olla vähintään 10 prosenttia. Makkosen mielestä suunta on jo oikea, mutta vauhti ei. Muutosta on lähdetty vauhdittamaan esimerkiksi Työtehoseuran toteuttamalla, metsäparannusyrityksille suunnatulla valmennusohjelmalla, jossa liiketoimintaosaamiseen liittyviä teemoja on käsitelty yrittäjien omien toiveiden mukaisesti. Yrittäjiltä saatu palaute on ollut myönteistä, ja erityisesti talouteen, markkinointiin ja vuorovaikutusosaamiseen liittyvät valmennusosuudet ovat keränneet kiitosta.

Työtehoseuran tuottavuusvalmentaja ja erikoistutkija Minna Mattila-Aalto perustelee pienten ja keskisuurten yritysten tarvetta tuottavuusloikalle muun muassa muuttuvilla asiakastarpeilla ja automatisaation kehittymisellä. Usein juuri näissä yrityksissä suhtaudutaan silti nihkeästi tuottavuuden kehittämiseen kiireeseen tai resurssien puutteeseen vedoten.

Toisaalta yrityksen sisällä ei välttämättä ole jaettua käsitystä tuottavuudesta, ja omien kehitystarpeiden tunnistaminen voikin olla vaikeaa. Työn kehittämisen asiantuntijat voidaan myös nähdä vieraina työn arjelle, eikä työn kehittämiseen siten synny omistajuutta. Lisäksi työpaikoille tarjotut kehittämistyökalut ovat helposti liian raskaita tai monimutkaisia käyttöön otettavaksi.

Mattila-Aalto huomauttaa, että tuottavuutta kehittämällä kuitenkin varmistetaan työkykyisen työvoiman olemassaolo nyt ja tulevaisuudessa. Erityisesti pienyrittäjät suhtautuvat työhönsä innostuneesti, mutta eivät aina muista miettiä omaa työssä jaksamistaan.

”Kannattaa miettiä, onko mieluummin terveenä eläkkeellä vai sairaana eläkkeellä”, Mattila-Aalto muistuttaa.

Kiitos kaikille osallistujille! Seuraava Työelämä 2020 -verkostotapaaminen järjestetään 13.3. klo 8.30-11. Lue lisää ja ilmoittaudu täällä.


Palaa otsikoihin