Tarinoita työpaikoilta

Helsingin tarkastusvirasto: Arvosta, osallista ja luota

Kaupunkikonsernin hallintoa ja taloutta tarkastavan ja arvioivan yksikön toiminta ei voi oikein pohjautua muuhun kuin luottamukseen. Julkisessa toiminnassa luottamuksen tulee olla kaiken tekemisen ytimessä. Niin se on myös tarkastuslautakunnan alaisena toimivan Helsingin kaupungin tarkastusviraston arjessa.

Luottamuksellinen rooli asettaa kovan vaatimustason tarkastusviraston työlle. Se täytyy tehdä laadukkaasti.

– Meidän työmme tähtää siihen, että julkiseen toimintaan voidaan luottaa ja että julkisia varoja käytetään oikealla tavalla. Se olisi aika kohtalokasta, jos meihin ei voisi luottaa, tiivistää johtava tuloksellisuustarkastaja Minna Tiili.

Tarkastusviraston tehtävä on kaksitahoinen. Se tukee kaupungin tarkastuslautakuntaa tämän arviointityössä ja toisaalta tuottaa tilintarkastustyötä kaupungin tilintarkastajalle. 15 hengen tiiviissä yhteisössä suurin osa tekee sekä arviointeja että tarkastuksia perinteisestä kalenterivuodesta poikkeavassa syklissä.

– Meidän vuosi käynnistyy toukokuussa, jolloin tiedämme, mitkä ovat tulevan vuoden tehtävät. Sitten voimme aika itsenäisesti miettiä, missä järjestyksessä ne teemme, selventää Tiili.

– Luottamus näkyy meillä vapautena ja vastuuna. Meillä asiat hoidetaan siellä, missä ne hoituvat parhaiten ja työntekijöillä on valta päättää, miten ja missä järjestyksessä he tehtävänsä hoitavat, tiivistää kaupunkitarkastaja Petri Jäske.

– Kun kaikki on kunnossa, niin luottamuksen läsnäoloa ei välttämättä edes huomaa, lisää Tiili.

Kehittyä voi vain kehittämällä

Työ arviointien ja tarkastusten parissa edellyttää jatkuvaa uusiin aiheisiin perehtymistä. Samalla tietyt rutiinit säilyvät. Tämä vaihtelun ja pysyvyyden yhdistelmä on sekä Jäsken että Tiilin mielestä työn suola.

– Parhaimmillaan voimme vaikuttaa siihen, että asiat tässä kaupungissa kehittyvät eteenpäin, summaa Tiili.

Vuonna 2017 Tiilin ja Jäsken työpaikka palkittiin Suomen laatupalkinnolla. Kyseessä on Suomen Laatuyhdistys ry:n myöntämä kansallinen tunnustus yrityksen tai julkisorganisaation erinomaisuudesta, ja sen saa paras ulkoiseen asiantuntija-arviointiin osallistunut organisaatio. Laatukeskuksen loppuvuonna 2016 tekemässä ulkoisessa EFQM-arvioinnissa* viraston vahvuuksiksi nostettiin laadukkaiden arviointi- ja tilintarkastuspalvelujen ohella henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen ja henkilöstön osallistaminen. Tarkastusvirasto osallistui laatuarviointiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2008. Kehittämistyö tuntuu kantaneen hedelmää.

– EFQM-malli perustuu jatkuvaan parantamiseen ja sitä meillä on tehty jo 10 vuoden ajan. Ei meitä palkittu suurista yksittäisistä hankkeista, vaan nimenomaan pitkäjänteisestä ja jatkuvasta toiminnan kehittämisestä, avaa Tiili.

Tarkastusvirastossa työskentely on osallistavaa. Henkilökunnan osaamista ja tietämystä hyödynnetään täysimittaisesti. Se motivoi ja antaa eväitä myös kehittämiseen.

– Ihmiset saavat osallistua töiden suunnitteluun, työnjakoon ja aiheiden etsimiseen. Se lisää sitoutumista, pohtii Jäske.

Tilintarkastusvalvonta asettaa vaatimuksia tilintarkastajien osaamisen ylläpitoon, joten kehittäminen ei edes voi jäädä pelkästään puheen ja suunnitelmien tasolle. Tarkastusvirastossa jokaiselle työntekijälle on varattu vuosittain päiviä sekä omaan että toiminnan kehittämiseen.

– Ei voi vain hypätä veneen kyytiin, vaan pitää itsekin soutaa. Panostamme osaamisen ylläpitämiseen ja parantamiseen. Tavoitteenamme on, että henkilöstöllä olisi vuodessa vähintään 10 koulutuspäivää. Vuotuiseen koulutus- ja kehittämisohjelmaan valitaan aina muutamia hankkeita, joille nimettäviin työryhmiin osallistuu sekä johtoryhmän jäseniä että työntekijöitä, kertoo Tiili.

Osallistaminen ja osallistuminen ovat omiaan lisäämään luottamusta ja kasvattamaan työntekijän vastuuta oman työnsä sisällöstä.

– Oman työnsä kehittämiseen pitää osallistua myös itse, sanoo Jäske.

Avoin ja arvostava kulttuuri

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta tarkastusvirastossa vallitseva kulttuuri vaikuttaa toimivalta. Viraston sairauspoissaoloprosentti on jo vuosia ollut merkittävästi koko kaupungin keskiarvoa pienempi. Vuonna 2017 sairauspoissaoloprosentti oli 1,3, kun koko kaupungin vastaava lukema oli 4,6. Tarkastusviraston tuottavuuden kehittymistä mitataan tuloskorttiin pohjautuvalla tuottavuusindeksillä. Vuonna 2017 tulostavoitteet toteutuivat hyvin ja tuottavuus kasvoi noin yhden prosentin.

Osaamisen arvostus näkyy satsauksina koulutukseen ja kehittämiseen, mutta myös sisäisenä urakehityksenä.

– Ihmisille annetaan vastuuta ja vaativampia tehtäviä heille kertyvän osaamisen mukaan. Pitkään alalla olleita henkilöitä on työtehtävien laajentumisen myötä nimitetty kaupunkitarkastajiksi kokemukseen ja sitä kautta hankittuun osaamiseen ja pätevyyteen perustuen, vaikka muodollinen tutkintopätevyys puuttuisikin, kertoo Tiili.

Myös tunnustusta jaetaan avoimesti. Virastossa hyödynnetään Helsingin kaupungin palkitsemisohjelmaa ja vuoden lopussa kaikki toteutuneet palkitsemiset ovat koko henkilöstön nähtävillä.

– Keväällä, arviointi- ja tilintarkastusvuoden päättyessä palkitsemme ihmisiä yhteisessä tilaisuudessa, lisää Tiili.


TEKSTI Kreetta Haaslahti KUVA Julia Hannula

Helsingin tarkastusvirasto pähkinänkuoressa

Toimiala: Tarkastusvirasto toimii kaupunginvaltuuston ja tarkastuslautakunnan alaisena ulkoisen valvonnan yksikkönä. Tarkastusvirasto arvioi lautakunnan apuna valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä. Virasto hoitaa osan lakisääteisestä tilintarkastuksesta tilintarkastajan kanssa sovitulla tavalla. Lisäksi virasto huolehtii lautakunnan apuna sidonnaisuusilmoituksia koskevasta valvonnasta.

Henkilöstömäärä: 15

Lue lisää: www.hel.fi/tav/fi/tama-tarkastusvirasto/

*EFQM-malli perustuu viiteen toimintatapoja (johtajuus, henkilöstö, toimintaperiaatteet ja strategia, kumppanuudet ja resurssit, prosessit) ja neljään tuloksia (henkilöstö, asiakas, yhteiskuntatulokset ja toiminnan tulokset) kuvaavaan arviointialueeseen.


Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!