Tarinoita työpaikoilta

Oppia ja menestystä yrityksille Pohjois-Savon malliin

Haluaisitteko maksuttoman osaamiskartoituksen koko yrityksenne henkilöstölle? Kuopiolaisessa rakennus- ja sisustuslasia valmistavassa Lasilinkki Oy:ssä vastattiin tähän kysymykseen kyllä, ja sen seurauksena 37-vuotias perheyritys työntekijöineen löysi itsensä uudenlaiselta kehittämisen tieltä.

Lasilinkin toimitusjohtaja Essi Sundman oli nopeasti juonessa mukana, kun Yritys oppii ja menestyy -palvelun (YOM) Mia Hakulinen Pohjois-Savon Yrittäjistä tarjosi mahdollisuutta ilmaiseen kartoitukseen. 
– Mia perusteli minulle hyvin sen, että kartoituksen tarjoama tieto koko porukan osaamisesta antaa hyvän, tarvelähtöisen pohjan muille kehittämishankkeille, muistelee Sundman.

Keväällä 2018 Lasilinkin kaikki työntekijät haastateltiin henkilökohtaisesti. Kartoitus toteutettiin kahtena päivänä ja aikaa kului puoli tuntia per työntekijä.
– Meiltä kysyttiin hyvin monipuolisesti erilaisia asioita niin osaamiseen, työhyvinvointiin kuin kehittämishaluunkin liittyen, kertaa Sundman.

Osaamiskartoituksen ohella Lasilinkille tehtiin Työelämä 2020 -hankkeen Kehittämispolku-testi, jonka tarkoituksena on auttaa johtoa ja työntekijöitä löytämään yhdessä työpaikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Panostamalla niihin varmistetaan tulevaisuuden menestys.
– Kehittämispolku-testi on erittäin hyvä työkalu kehittämistoimien valitsemisessa. Lisäksi se vahvistaa työyhteisöä, sillä sen kautta saadaan esiin myös ne asiat, jotka jo toimivat hyvin, kertoo Mia Hakulinen, Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman YOM-hankkeen projektipäällikkö.

Haastattelujen jälkeen Sundman työyhteisöineen sai tutustua kartoituksen tuloksiin.
– Saimme tosi kattavan raportin, josta näki selkeästi keskeiset kehittämisalueet ja esimerkiksi asiat, joihin henkilökuntamme kaipasi osaamisen kehittämistä, kehuu Sundman.

Konkreettisin keinoin eteenpäin

Yksi Lasilinkin kehittämiskohteista oli yhteisen hissipuheen muotoilu. 
– Meillä asentajat tapaavat paljon asiakkaita ja he kaipasivat yhteistä sanoitusta sille, mitä ja miten meidän yrityksestämme voi ihmisille kertoa. Kävimme asian heti yhdessä läpi ja suunnittelimme, miten tiivistäisimme pariin lauseeseen sen, mitä haluamme olla ja miten näkyä ulospäin.

Toisena aiheena esiin nousi työn fyysinen kuormittavuus ja työhyvinvointi. 
– Ryhdyimme senkin suhteen heti tuumasta toimeen. Nyt meillä käy hieroja työpaikalla tasaisin väliajoin. 

Kartoituksen perusteella henkilöstön osaamista on täydennetty erilaisilla koulutuksilla. Myös yrittäjän oman osaamisen kehittämiskohteet piirtyivät kartalle.
– Tarvitsen lisäkoulutusta esimerkiksi kansainvälistymisen ja johtamisen saralla, toteaa Sundman.

Hän on erittäin tyytyväinen YOM-hankkeen tarjoamiin hyötyihin ja vaikutuksiin kehittämistyöhön.
– Sain kehityskeskustelujen tueksi hyvää runkoa henkilökunnan osaamisen tasosta, motivaatiotekijöistä ja muista heidän ajatuksistaan. Esiin tuli myös sellaisia vahvuuksia, osaamisalueita ja tietotaitoa, joita emme ollenkaan tienneet. Voimme jatkossa ottaa henkilöstöä aiempaa enemmän mukaan kehitysprojekteihin. 

lasilinkki_essisundman_kuva_petrijauhiainen
Lasilinkin toimitusjohtaja Essi Sundman

Osaaminen esiin ja tieto jakoon 

YOM-hanketta marraskuusta 2015 luotsannut Mia Hakulinen listaa osaamiskartoituksen eduksi muun muassa tarvelähtöisyyden.
– Kartoitamme koko henkilöstön kysymällä heiltä kaikilta samat kysymykset. Käymme tulokset läpi johdon kanssa ja autamme niiden analysoinnissa. Tämä on erinomainen keino löytää yrityksen kannalta merkityksellisimmät osaamisvajeet, mutta myös piilo-osaaminen, jota monissa organisaatioissa on, kertoo Hakulinen.

Hakulinen lataa lukuja tiskiin, sillä hänen mielestään ne kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Kartoituksia on tehty Pohjois-Savon alueella kolmen vuoden aikana 500 ja niissä haastateltu noin 1000 ihmistä. Kehittämispolkutesti tehtiin noin 200 henkilölle. Kentältä nousseiden tarpeiden mukaan on järjestetty jo yli 200 koulutusta.
– Niiden lisäksi olemme järjestäneet yli 30 herättelevää digi-infoa, joissa on avattu erilaisia teemoja, kuten sisäistä viestintää, virtuaalitodellisuutta tai taloushallintoa digitaalisuuden näkökulmasta. Pieni herättely ja ajatusten avaaminen on auttanut monia yrittäjiä ottamaan ensimmäisiä askelia digipolulla, iloitsee Hakulinen. 

Hakulisen ja hänen kollegoidensa tavoitteena on ollut saada YOM-hankkeen avulla yritykset näkemään, miten digitalisaatio voi vaikuttaa tuottavuuteen esimerkiksi ajankäytön tehostumisen ja kustannusten vähentymisen myötä. 
– Haluamme aidosti auttaa yrityksiä menestymään. Teemme paljon yrityskäyntejä ja kerromme niiden aikana kaikista tarjolla olevista alueen palveluista. Jos yrityksellä on esimerkiksi tarjota harjoittelupaikkoja, me välitämme tiedon oppilaitokselle, ja sieltä ollaan yhteydessä yritykseen. Oman hankeasiamme ohella olemme avoimia tiedonvälittäjiä ja siitä olemme saaneet paljon kiitosta, iloitsee Hakulinen. 

Hänellä on muutenkin syytä hymyyn, sillä työ yritysten auttamiseksi jatkuu.
– Olemme juuri saaneet rahoituspäätöksen Euroopan sosiaalirahastolta, ja kaikki YOM-hankkeen toiminnot jatkuvat vuoden 2020 loppuun asti. Uutena teemana on tekoäly, joka valtaa alaa nyt vauhdilla. Me olemme mukana auttamassa alueen yrityksiä tunnistamaan tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia. 

Myös mainioksi työkaluksi todetun Kehittämispolkutestin hyödyntäminen jatkuu.
– Jatkossa teemme sen kaikissa sellaisissa YOM-palveluun osallistuvissa yrityksissä, joissa työskentelee vähintään viisi henkilöä, toteaa Hakulinen.

Teksti Kreetta Haaslahti Kuvat Petri Jauhiainen

Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!