Teknologiateollisuuden tulevaisuushanke: Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia

Työkaari kantaa – Tuottavaa työhyvinvointia on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteinen työelämän kehittämishanke. Siitä vastaavat Teknologiateollisuus ry, Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Hankkeesta on sovittu alan työehtosopimusneuvotteluissa.

Vuosina 2018–2020 toteutettava hanke on jatkoa aiemmille Hyvä työ – pidempi työura -hankkeelle (2010–2015) sekä Työkaari kantaa -hankkeelle (2016–2018). Hanke saa ESR-rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön kautta.

Aiempiin hankkeisiin on osallistunut noin 1 200 henkilöä yli 300 yrityksestä. Nyt tavoitteena on saada mukaan noin 50 yritystä.

Hankkeen tavoitteet

Työelämä on murroksessa, ja yritykset elävät jatkuvan muutoksen keskellä. Teknologiateollisuuden yritykset haluavat pysyä kelkassa ja etsiä ratkaisuja yhdessä henkilöstön kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yrityksissä on tarpeen kehittää muun muassa henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia ja sitoutumista, kokeilukulttuuria ja työjärjestelyjä. Näihin haasteisiin Työkaari kantaa ‒ Tuottavaa työhyvinvointia -hanke tarjoaa tukea.

Hankkeen päätavoitteita ovat työhyvinvoinnin paraneminen, työurien pidentyminen sekä tuottavuuden myönteinen kehitys. Tuloksia odotetaan erityisesti hankkeessa mukana olevilta yrityksiltä, mutta hyviä tuloksia halutaan levittää laajemminkin.

Yritykset oppivat hankkeessa uusia toimintatapoja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Tarkoitus on, että opit siirtyvät arjen toimintatavoiksi ja yritykset pystyvät vastaamaan aiempaa paremmin niin sisäisiin kuin ulkoisiin haasteisiin. Yritykset osaavat tehdä oikeita asioita, kun ymmärrys työelämän murroksesta kasvaa ja yrityksessä tunnetaan aiempaa paremmin työhyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttavat asiat.

Hankkeessa haetaan nopeita ratkaisuja strategisen kehittämisen tueksi. Kohderyhmänä ovat pk- ja mikroyritykset, jotka eivät ole vielä kokeneita kehittämistyössä. Myös suuret yritykset voivat osallistua yhdessä verkostoyritystensä kanssa.

Tuloksia ja tukea työpaikoille

Miten hankkeessa toimitaan? Yrityksessä analysoidaan asiantuntijan avulla työhyvinvointia, sen johtamista sekä tuottavuuden tilaa. Analyysit tehdään sekä hankkeen alussa että lopussa. Työhyvinvoinnin lähtötasoa ja sen kehittymistä kartoitetaan muun muassa Työturvallisuuskeskuksen Yksilötutka-työhyvinvointikyselyn avulla. Tuottavuuden analysoinnissa hyödynnetään yrityksen omia mittareita. Tavoitteena on, että yrityksessä tehdään mittauksia säännöllisesti ja tuloksilla ohjataan arkisen toiminnan kehittämistä.

Asiantuntijan tukemana yritys tunnistaa tärkeimmän kehittämiskohteensa ja laatii kehittämissuunnitelman noin päivän kestävässä yrityskohtaisessa starttityöpajassa. Yritykselle jää samalla oppi työpajatoiminnasta sekä kehittämissuunnitelman laadinnasta.

Kehittämissuunnitelman tekemisessä ja toimeenpanossa yritys saa sparrausapua hankkeen muilta yrityksiltä sekä erilaisista teematilaisuuksista. Teematilaisuuksien sisällöt tarkentuvat analyysien ja kehittämiskohteiden pohjalta. Etukäteen pohdittuja valmennuksia ovat mm. työhyvinvointi, tuottavuus, työn murros ja henkilöstön osallistaminen. Valmennukset suunnataan johdolle, esimiehille ja henkilöstölle.

Teematilaisuuksissa yritykset pohtivat kehittämistä keskenään tai tilaisuuksien sisältö perustuu ulkopuolisen asiantuntijan tuomaan antiin ja sen käsittelyyn. Molemmissa menetelmissä tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja, joiden toimivuutta kokeillaan rohkeasti yrityksissä. Yritys saa siis matkan varrella tietoa sekä lisäksi uusia työkaluja ja työtapoja toimintansa kehittämiseen. Kokemusta karttuu myös ketterästä kokeilusta.

Yritysverkostojen tavoitteena on tukea kehittämishaasteissa, ja yhdessä seurataan myös hankkeen aikana tapahtunutta kehitystä. Verkostoissa hyödynnetään kokeilukulttuuria, vertaissparrausta, vertaisoppimista ja digityökaluja. Verkostojen toiminta perustuu luottamukseen osallistujien välillä.

Hankkeen loppuvaiheessa järjestetään työpaja pk- ja mikroyrityksille, jotta hankkeen tulokset ja opit leviäisivät laajasti myös muille yrityksille.

Yhdessä hyvä tulee

Yritykset nimeävät yrityksen sisäisen työryhmän, jossa on sekä työnantajan että henkilöstön edustajia. Näin saadaan laaja kontaktipinta yrityksen henkilöstöön sekä lisäksi sitoutunut joukko käymään aktiivista keskustelua hankkeeseen osallistuvien muiden yritysten kanssa.

Hanke toteutetaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteistyöllä, mikä lisää kaikkien osapuolien sitoutumista kehittämistyöhön. Hanke tarjoaa myös työmarkkinaosapuolille arvokasta tietoa ja ymmärrystä yritysten toiminnasta. Lisäksi opitaan uudenlaisia toimintatapoja yritysyhteistyöhön.

Hankkeessa kaikilla on tasa-arvoinen oikeus ja velvollisuus osallistua kehittämistyöhön. Tasa-arvoisuus on työhyvinvoinnin perusta.

Tietoa, osaamista, ymmärrystä mm.

työhyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen, työhyvinvoinnin tekijät ja johtaminen, työn murros

Menetelmät, toimintamallit, roolit

työpajatoiminta, vertaistoiminta, ketterät kokeilut, yhdessä kehittäminen, osallistaminen

sekä laaja verkosto